9. feb, 2020

Järviahon Poavo

 Yksi harvinaisimmista ihmisistä minkä elämäni aikana olen saanut tuntea, on kuvassa oleva Paavo Kinnunen eli Järviahon Poavo. Jo alle kouluikäisenä sain käydä ukin mukana Järviahossa kylässä. Jokainen kyläreissu oli korvessa kasvaneelle pikkupojalle suuri elämys, kaikki oli uutta ja mielenkiintoista.

Muistan hyvin, kun istuimme pirtin penkillä ja kuuntelimme hänen tarinoitaan. Paavolla oli aina leuoissaan kippuravartinen piipunnysä jota hän imeskeli hartaasti posket lommolla. Piipun kopassa kärysi itsekasvatettua kessua ja   hetken tupruttelun jälkeen pirtin täytti äitelä haju. 

Paavo oli innokas kala -ja erämies. Erityisesti muistan yhden tarinan hänen kokemastaan metsästysreissusta.

Yhtenä pyhäaamuna hän oli lähtenyt lintumetsälle. Erään suon reunalla olevassa koivikossa oli ollut iso pyyparvi, joka oli pyrähdellyt puusta puuhun. Paavo oli ampunut niistä kaksi, mutta siihen loppuvat luodit.

Siihen aikaa pyssyt olivat suustaladattavia; ruuti kaadettiin suoraan pyssynpiippuun, kourakupista tiputeltiin lyijynpalasia ja niiden päälle tuohi -tai rieputappi.

Paavolla oli vielä ruutia pusissa, mutta ei lyijyä. Nokkelana ihmisenä hän keksi hyvän keinon tilanteeseen.

Hän oli kaatanut ruutia pyssynpiippuun vähän enemmän kuin tavallisesti, ja painassut pyssynrassin luodiksi. Paavo huomasi koivunoksalla istuvan monta pyytä vierekkäin - jännitys kasvoi, sitten sytytys ja laukaus. Kun hän meni katsomaan saalista, niin pyssynrassiin oli jäänyt kerralla viisi pyytä.

Olihan se melko hyvä saalis silläkin kertaa, viisi pyytä yhdellä laukauksella ja lisäksi vielä kaksi aikaisemmin ammuttua pyytä.

Kertoessaan Paavo imaisi välillä kippuravartisesta piipustaan pitkiä henkisauhuja. Kun kessut olivat palaneet loppuun, eikä piipusta enää tullut muuta kuin kuului vain ryhinää, silloin Paavo vetäisi kuluneesta tupestaan puukon, kaivasi sillä piipun pojalta palamatta jääneet kessun perät, kopisti ne kämmenpohjaansa ja nakkasi suuhunsa!                                                                       

Ps.Tapasin Paavon useita kertoja myöhemminkin, mutta silloin en osannut kuvitellakkaan miten mielenkiintoinen luonnonihminen hän oli.

Tuossa toimittaja Vilho Ylilehdon ottamassa kuvassa Paavo on 96 vuotta vanha. Uusille metsästysmaille Paavo oli lähtenyt 99 vuoden ikäisenä.

                                                                                          V.O.V

*********************************************************************************************